Vertaisdigiosaajatoiminta

Olemme sosionomiopiskelijat Jarkko Sorsa ja Markus Asikainen. Teimme opinnäytetyönä [1] Honkalampi-säätiön #Ihan Diginä! -hankkeelle haastattelututkimuksen, jonka tavoitteena oli tehdä näkyväksi erityistä tukea tarvitsevien nuorten kokemuksia hankkeen vertaisdigiosaajatoiminnasta. Aihe on mielestämme tärkeä ja ajankohtainen voimakkaasti digitalisoituvassa yhteiskunnassamme, jossa kaikilta edellytetään osaamista ja tietämystä digilaitteiden ja -palvelujen käyttämisestä. Digiä on siksi hyvä tarkastella toimijuuden ja yhdenvertaisuuden vahvistamisen näkökulmista.

Miksi digiä?

Digitalisaatio vaikuttaa yhteiskuntaamme nopeasti ja radikaalisti: ihmisten arki, työ ja käsityksemme itsestämme ja ihmisten välisistä suhteista muuttuvat [2]. Kaikilla ei kuitenkaan ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia olla mukana digitaalisen yhteiskunnan kehityksessä. Esimerkiksi kehitysvammaisten henkilöiden digitaalista yhdenvertaisuutta voivat haastaa ohjaajien ja läheisten ihmisten ennakkoluulot, riittämättömät digitaidot sekä ymmärryksen puute siitä, miten nuorison keskuudessa digipalveluiden käyttö on oleellinen osa vertaisryhmäkulttuuria ja yksilön identiteettiä [3]. Erityistä tukea tarvitsevat voivat siten helposti syrjäytyä digitaalisessa yhteiskunnassa.

Opinnäytetyöhömme olemme koonneet teoriaa näistä aiheista. Puntaroimme digitalisaation tuomien muutosten hyötyjä ja haasteita ja mitä muutos meiltä edellyttää. Lisäksi tuomme esille erityistä tukea tarvitsevien nuorten näkökulmaa siihen, miksi digi kuuluu kaikille.

Vertaisdigiosaajien näkemyksiä

Kartoitimme vertaisdigiosaajatoimintaan osallistuneiden digitaustaa. Vertaisdigiosaajat kertoivat olleensa kiinnostuneita digiasioista jo ennen toimintaan osallistumista. Heillä oli kokemusta sosiaalisesta mediasta, älypuhelimesta ja älytelevisiosta, mutta he halusivat tietää digistä enemmän ja saada uusia digitaitoja. Taustakartoituksesta saimme vertailupohjaa osaamisen, toimijuuden ja digitaitojen muutokseen ennen vertaisdigiosaajatoimintaa ja sen jälkeen.

Vertaisdigiosaajat kertoivat haastatteluissa osaamisestaan ja siitä, mikä johtaa taitojen karttumiseen ja parempaan oppimiseen. He kertoivat myös, mitä digitaitoja he ovat oppineet vertaisdigiosaajatoiminnassa ja miten se on näkynyt heidän omassa elämässään. Taitojen kartoitus oli tärkeää, jotta saatiin esille toimijoiden oma kokemus siitä, mitä digitaitojen parantuminen oli tuonut elämään ja miten kehittyminen ja muutos oli saavutettu. Vertaisdigiosaajatoiminnasta oli saatu oppia ja digiosaamisen oli koettu laajentuneen ja vahvistuneen. Osaamisen karttumisen myötä osallistujien onnistumisen tunteet ja itsetunto olivat nekin vahvistuneet. Vertaisdigiosaajien kokemukset kertoivat digitaitojen osaamisen merkityksestä.

Vertaisdigiosaajatoiminnassa vahvistui osaamisen lisäksi myös toimijuus. Digilaitteiden ja -palveluiden käyttämisen omaksuminen oli lisännyt haastateltavien osallisuuden tunnetta digitaalisessa yhteiskunnassa. Toimijuuteen oli koettu tulleen lisää rohkeutta ja varmuutta, joka näyttäytyi myös parempana itsetuntona. Osaamisen myötä päivittäiseen arkeen oli tullut lisää toimintoja ja rikkaampaa sisältöä. Erityisesti sosiaaliset taidot ja esiintymisrohkeus olivat kasvaneet vertaisdigiosaajatoiminnan myötä. Nämä ovat tärkeää näyttöä ammattilaisille toiminnan merkityksestä ja vaikuttavuudesta.

Vertaisohjaaminen oli toimijoiden mielestä tehokas, matalan kynnyksen tapa oppia. Oppimista helpotti, kun opeteltiin yhdessä tasavertaisina samojen haasteiden edessä. Vertaisohjaajana toimimisen nähtiin vahvistavan itsetuntoa ja sosiaalisia taitoja. Rooli avuntarvitsijana väistyy, kun ollaan vertaisena jakamassa omaa tietotaitoa, minkä joku toinen kokee auttavaksi ja tärkeäksi. Sosiaaliset taidot kehittyvät, kun tehdään asioita yhdessä ja ohjataan toisia tai ollaan ohjattavana. Vertaisdigiosaajatoiminta oli tukenut itsenäistä toimijuutta myös toimijoiden omassa arjessa.

Opiskelijoille ja ammattilaisille

Vertaisdigiosaajatoiminnan kaltaista toimintaa ja toimijoiden omaa näkemystä asioihin tarvitaan esimerkiksi sosiaalialan työssä, kun halutaan vahvistaa kaikkien osallisuutta ja toimijuutta tulevaisuuden digitaalisessa yhteiskunnassa. Opinnäytetyömme tulokset osoittavat, että vertaisdigiosaajatoiminta yhteiskehittämisen muotona on vahva ja monipuolinen osallisuuden ja toimijuuden vahvistamisen keino. Siinä ammattilaiset eivät ole tekijän roolissa, vaan toiminnan keskiössä ja mukana toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä ovat itse vertaisdigiosaajat. Tällainen digitoiminnan muoto luo samalla vahvempaa minäkuvaa toimijana digiyhteiskunnassa. Vertaisdigiosaajat tekevät ja oppivat asioita itse ja samalla kehittävät itse toimintoja sekä jakavat tietoa ja osaamista muille. Sosiaalialan ammattilaiset ovat tässä kontekstissa henkilöitä, jotka voivat mahdollistaa ja olla tukena uusien toimintaympäristöjen syntymisessä ja kehittymisessä.

Tällaista toimintaa tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän. Uusina ammattilaisina näemme siksi tarvetta perehdyttää sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattilaisia siihen, miten erityistä tukea tarvitsevien digitaalista osaamista ja toimijuutta voidaan vahvistaa. Lisäksi jatkossa olisi tarvetta kartoittaa laajalti eri organisaatioissa vertaisdigiosaajatoiminnan mahdollistamista esimerkiksi erilaisissa ryhmätoiminnoissa, päivätoiminnoissa ja asumisyksiköissä.

Kun on jo saatu tietoa ja näyttöä digitaalisen osaamisen merkityksestä ja sen hyödyistä, on lähtökohtaisesti selvää, että on myös syytä valmentaa ammattilaisia tähän muutokseen. Tässä olisi alan kouluissa heräämisen paikka, koska digi on jo täällä ja tulee lisääntymään, halusimmepa sitä tai emme. Kaikilla ihmisillä on oltava tasavertainen oikeus toteuttaa itseään ja osallistua digiyhteiskuntaan. Ammattilaiset voivat omalta osaltaan olla tässä avaamassa latua tärkeälle asialle.

Lähteet

[1] Sorsa, J. & Asikainen, M. 2021. Nuorten kehitysvammaisten kokemuksia vertaisdigiosaajatoiminnasta. Opinnäytetyö. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101261563

[2] Työterveyslaitos 2018. Digiloikka on jo otettu. Työpiste. Verkkolehti 3.1.2018. https://www.ttl.fi/tyopiste/digiloikka-on-jo-otettu/

[3] Hokkanen, L. 2017. Teoksessa: Lappalainen, S., Korpinen, V. & Pokkinen, J. (toim.) 2017. Aika digittää: Näkökulmia ja menetelmiä erityisryhmien nuorten mediavaikuttamiseen. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-016-6

Keskustelu

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *